Ruutuaika tarkoittaa aikaa, jonka vietämme erilaisten näyttöjen, kuten puhelimen, tietokoneen ja television äärellä. Se on osa jokaisen arkea, mutta sen hallinta on erityisen tärkeää lapsille ja nuorille. Liiallinen ruudun ääressä vietetty aika voi vaikuttaa haitallisesti lasten hyvinvointiin, kuten keskittymiskykyyn, uneen ja fyysiseen terveyteen. Tasapainoinen ruutuaika tukee lasten kehitystä ja suositukset tarjoavat ohjeita, kuinka paljon aikaa eri-ikäiset lapset voivat viettää ruudun ääressä turvallisesti.
Ruutuaika – Kuinka paljon ruutuaikaa on sopivasti?
Ruutuaika, eli aika jonka vietämme erilaisten näyttöjen, kuten puhelimen, tietokoneen ja television ääressä, on nykyaikana osa lähes jokaisen lapsen ja nuoren arkea. Digitaalisten laitteiden käyttö tuo mukanaan paljon hyödyllisiä mahdollisuuksia, kuten oppimista, yhteydenpitoa ystävien kanssa ja taitojen kehittämistä. Samalla se kuitenkin haastaa perheitä miettimään, kuinka paljon ruutuaikaa on liikaa ja milloin on aika rajoittaa ruudun ääressä vietettyä aikaa.
Ruutuajan hallinnan päätavoitteena on löytää lapsen arkeen tasapaino. Kun lapsi saa riittävästi aikaa liikkumiseen, lepoon, leikkiin, opiskeluun ja yhteisiin hetkiin perheen ja ystävien kanssa, ruutuaika voi kuulua päivittäiseen elämään ilman haittavaikutuksia. Suositukset antavat hyvän pohjan, mutta jokaisen perheen kannattaa soveltaa niitä omiin tarpeisiinsa.
Tässä artikkelissa pureudumme ruutuaikaan eri-ikäisten lasten näkökulmasta. Käymme läpi, mikä on sopiva määrä ruutuaikaa lapselle ja miten perheet voivat hallita lasten mediankäyttöä. Tarjoamme myös käytännön vinkkejä esimerkiksi lapsen ja koululaisen ruutuaikaan, jotta vanhemmat voivat tukea lastensa tasapainoista arkea.
Miksi ruutuaikaa kannattaa rajoittaa?
Lapsille ja nuorille ruutuaika voi olla antoisaa ja tärkeää oppimisen kannalta, mutta sen liiallinen käyttö voi vaikuttaa haitallisesti fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liiallinen ruutuaika, erityisesti passiivinen, on yhdistetty useisiin ongelmiin, kuten keskittymiskyvyn heikkenemiseen, unen laadun huonontumiseen ja jopa levottomuuteen. Lisäksi pitkään istuminen tai paikallaan oleminen voi vaikuttaa lapsen ja nuoren fyysiseen kehitykseen vähentämällä liikuntaa.
Lue myös: Halvin liittymä lapselle
Suositeltu ruutuaika eri-ikäisille lapsille ja nuorille
Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), ovat antaneet suosituksia ruutuajasta eri ikäryhmille. On kuitenkin hyvä muistaa, että nämä suositukset ovat yleisiä ohjenuoria ja perheillä voi olla tarvetta soveltaa niitä arjen tarpeiden mukaan. Tärkeintä on, että lapsen arki on monipuolinen ja tasapainoinen.
- Alle 2-vuotiaat: Suositusten mukaan alle 2-vuotiaille ei tulisi antaa lainkaan ruutuaikaa. Sen sijaan he hyötyvät vuorovaikutuksesta ja leikeistä, jotka tukevat kehitystä.
- 2–4-vuotiaat: Tässä iässä suositeltu ruutuaika on korkeintaan yksi tunti päivässä ja sen tulisi olla mahdollisimman kehittävää sekä aikuisen valvomaa. Tässä ikävaiheessa ruutuaikaa kannattaa käyttää yhteisiin hetkiin, kuten oppimisvideoihin tai piirroselokuviin, joita voidaan katsoa yhdessä.
- 5–7-vuotiaat: Kouluikään tuleville lapsille suositellaan enintään kahta tuntia päivittäistä ruutuaikaa ja tärkeää on, että ruutuaika ei vie aikaa muilta tärkeiltä aktiviteeteilta, kuten leikiltä, liikunnalta ja unelta.
- 10–12-vuotiaat: Kouluiässä lapsen ruutuaika alkaa usein lisääntyä koulutehtävien, harrastusten ja sosiaalisen median käytön myötä. 10-vuotiaan tai 12-vuotiaan ruutuaika olisi hyvä pitää kahdessa tunnissa, mutta voidaan joustaa, jos se sisältää oppimiseen liittyviä tai kehittäviä sisältöjä.
- Yläkoululaiset ja teini-ikäiset (12–18-vuotiaat): Nuorille suositellaan keskimäärin kahden tunnin ruutuaikaa päivässä vapaa-ajalla, mutta tämä ei sisällä koulutyötä. Vanhemmille lapsille voi olla hyödyllistä sopia mediankäytön pelisäännöistä yhdessä, jolloin heille jää myös aikaa riittävään uneen, liikuntaan ja muihin harrastuksiin.
Aktiivinen ja passiivinen – Miten erottaa ne?
Kaikki ruutuaika ei ole samanlaista. On tärkeää erottaa aktiivinen ja passiivinen ruutuaika toisistaan, sillä ne vaikuttavat lapsen ja nuoren kehitykseen eri tavoin.
- Aktiivinen: Tämä tarkoittaa aikaa, jonka lapsi käyttää oppimiseen, vuorovaikutukseen ja luovuuteen. Esimerkiksi uusien taitojen opettelu, kavereiden kanssa keskustelu tai yhteisten pelien pelaaminen voivat olla aktiivista ruutuaikaa. Aktiivinen ruutuaika voi olla lapselle ja nuorelle antoisaa ja tukee kehitystä.
- Passiivinen: Tämä puolestaan tarkoittaa aikaa, jolloin lapsi vain seuraa sisältöä esimerkiksi videoiden, elokuvien tai rutiininomaisten pelien kautta. Liiallinen passiivinen ruutuaika voi heikentää lapsen keskittymiskykyä ja vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa. Pitkät ajat passiivista ruutuaikaa on hyvä rajoittaa ja tarjota sen tilalle muita aktiviteetteja, kuten leikkiä ja liikuntaa.
Lue myös: Puhelinliittymät vertailussa
Vinkkejä ruutuajan rajoittamiseen perheessä
Ruutuajan rajoittaminen ei aina ole helppoa ja jokaisella perheellä on omat tapansa hallita lasten mediankäyttöä. Alla muutamia käytännön vinkkejä, joista voi olla apua.
- Sopikaa perheen yhteiset pelisäännöt: Kun perhe yhdessä keskustelee ruutuajan rajoista, lapset ja nuoret sitoutuvat niihin helpommin. Sopikaa esimerkiksi, milloin ja missä tilanteissa laitteita saa käyttää ja mitkä tilanteet ovat ruutuvapaita, kuten ruokailut ja nukkumaanmenon yhteydessä.
- Ikätasoiset rajat: Eri-ikäisille lapsille on hyvä asettaa ikätasoiset rajoitukset, jotka vastaavat heidän tarpeitaan. Esimerkiksi 7-vuotiaan ruutuaika voi olla rajoitettu kahteen tuntiin, kun taas 12-vuotiaan ruutuaika voi olla hieman joustavampi, varsinkin jos se liittyy koulutehtäviin.
- Yhdessä laitteilla vietetty aika: Yhteinen ruutuaika, esimerkiksi oppimisohjelmien katselu tai yhdessä pelattavat pelit, on kehittävämpää kuin yksin vietetty ruutuaika. Yhteisillä hetkillä voi myös keskustella mediasta ja oppia, mitä lapsi seuraa ja mistä hän on kiinnostunut.
- Korosta monipuolista päivää: On hyvä varmistaa, että lapsen päivään mahtuu myös muita aktiviteetteja kuin ruutuaika. Koulu, harrastukset ja vapaa-ajan leikit tasapainottavat arkea ja varmistavat, ettei ruutuaika ala hallita päivää.
- Asettakaa ajastimia ja aikarajoituksia laitteisiin: Monissa laitteissa on nykyään mahdollisuus asettaa aikarajoituksia. Laitteen ajastimen avulla voi helpottaa kokonaisruutuajan hallintaa, jolloin lapsen ruutuaika pysyy sovitussa rajassa ilman jatkuvaa muistuttamista.
Mikä on sopiva ruutuaika aikuiselle?
Vaikka ruutuajan rajoittaminen koskee erityisesti lapsia, myös aikuisten kannattaa kiinnittää huomiota omaan ruutuaikaansa. Liiallinen ruudun äärellä vietetty aika voi aikuisilla johtaa esimerkiksi silmien rasitukseen, keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja unen häiriöihin. Yleinen suositus on, että aikuiset rajoittaisivat vapaa-ajan ruutuaikaa 2–3 tuntiin päivässä, erityisesti passiivisen ruutuajan osalta, jolloin ruutuajan sijasta jää aikaa muihin palauttaviin toimintoihin.
Ruutuajan hallinta tukee lapsen hyvinvointia
Ruutuaika voi tuoda lapsille ja nuorille paljon hyötyä, kunhan sen hallinta on tasapainossa arjen muiden osa-alueiden kanssa. Liiallinen ruudun äärellä vietetty aika voi kuitenkin olla haitallista ja vaikuttaa negatiivisesti lapsen ja nuoren kehitykseen. Ruutuajan hallinta onkin taito, jota kannattaa harjoitella koko perheen voimin, jolloin lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus oppia mediataitoja ja tervettä suhtautumista digitaalisiin laitteisiin. Kun ruutuaika on hallittua ja laadukasta, se voi olla lapselle antoisaa ja kehittävää – mutta vain yhtenä osana monipuolista ja rikasta arkea.
Lue myös: Halvin puhelinliittymä
