Navigointi internet-yhteyksien monimuotoisessa maailmassa saattaa välillä tuntua kuin tarvitsisi omaa sanastoa. Jokapäiväinen elämä muuttuu paljon sujuvammaksi, kun tuntee ja ymmärtää tavallisimpien käsitteiden sisällön. Laajakaistasanastoon perehtyminen antaa sinulle tietoa esimerkiksi siitä, mitä SSID tarkoittaa tai mikä on reitittimen tehtävä.
ADSL
Internet-yhteys, tunnettu myös nimellä dataväylä, voidaan luoda käyttämällä monenlaisia teknologioita. Kotitalouksissa eniten käytetty yhteystekniikka on ADSL, joka on ollut markkinoilla yli kaksi vuosikymmentä. ADSL hyödyntää tietojen siirrossa vanhoja kuparipohjaisia puhelinlinjoja.
ADSL:n kautta saavutettavan internet-yhteyden huippunopeus vaihtelee 8–24 Mbit/s välillä, kun taas lähtevän datan, eli tiedonsiirtonopeuden kotiverkosta ulkomaailmaan, nopeus on yleensä 1–3 Mbit/s. Tekniikan kehittyneintä muotoa kutsutaan nimellä ADSL2+.
Ethernet
Kun laite yhdistetään modeemiin tai kytkimeen kaapelilla, puhutaan Ethernet- eli LAN-yhteydestä. Ethernet on kaikkein yleisimmin käytetty tekniikka paikallisverkoissa ja sana viittaa myös käytettäviin verkkokaapeleihin. Jokaisessa verkkoon kytkettävässä laitteessa on RJ-45-portti Ethernet-kaapelia varten.
Erityisesti uusissa rakennuksissa kiinteä laajakaistayhteys voidaan toteuttaa suoraan jokaiseen asuntoon vedetyllä Ethernet-yhteydellä. Tässä tapauksessa asuntoyhtiö on vastannut verkkokaapeloinnin asentamisesta asuntoihin. Kun asukas saa laajakaistaliittymän, hänen tarvitsee ainoastaan yhdistää reititin verkkoon Ethernet-kaapelin avulla.
IP-osoite
Jokainen verkkoon liitetty laite saa oman IP-osoitteen, joka toimii sen yksilöllisenä tunnisteena. Verkon toiminnan kannalta on välttämätöntä, että jokainen laite on varustettu IP-osoitteella. IP-osoitteen avulla voidaan tunnistaa ja seurata laitteita, esimerkiksi sellaisia, joista on lähetetty kyseenalaisia viestejä tai joilta on suoritettu laittomien aineistojen latauksia.
Extender
Kodin internetin jakamiseen käytettävän modeemin tai reitittimen rinnalla voi toimia kantaman laajentaja, joka tunnetaan myös nimellä vahvistin tai extender.
Kiinteä laajakaistayhteys
Kiinteä laajakaistayhteys muodostetaan kotiin vedettyjen kaapelien kautta, jotka voivat olla perinteisiä puhelin-, kaapeli-TV-kaapeleita, moderneja valokuitukaapeleita tai näiden erilaisia kombinaatioita.
Tällainen yhteys voi perustua erilaisiin teknologioihin, kuten ADSL, VDSL, kaapelitelevisioverkon kautta toimiva kaapelimodeemi, valokuitutekniikka tai jopa kiinteä 5G kotinetti.
Kytkin
Jos tarve vaatii useiden laitteiden, kuten tietokoneiden, älytelevisioiden ja pelikonsolien, yhdistämistä paikallisverkkoon, käytetään kytkintä. Kun modeemin verkkoliitännät eivät enää riitä, lisälaitekapasiteettia voi saada hankkimalla lisäkytkimen.
Laajakaistaliittymä
Laajakaistaliittymä on nettiliittymä, jonka tarjoaa teleyritys tuodakseen internet-yhteyden kuluttajan kotiin. Tunnetuimmat operaattorit Suomessa ovat Telia, Elisa Saunalahti, DNA ja Moi Mobiili. Tämän liittymän keskeiset tekijät sisältävät yhteyden nopeuden, kustannukset ja mahdolliset lisätoiminnot, kuten tietoturvan. Markkinoilla on tarjolla sekä kiinteitä että mobiileja laajakaistaliittymiä.
Langaton laajakaistayhteys
Eniten käytetty langaton laajakaistayhteys on mobiililaajakaista, joka hyödyntää mobiiliverkon infrastruktuuria. Tämä yhteystapa välittää tietoa ilman fyysisiä yhteyksiä käyttäen teleoperaattorien 4G- ja 5G-verkkoja ja tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle kiinteälle laajakaistalle. Suurin osa puhelimista käyttää langatonta laajakaistaa internetiin pääsemiseksi ja tämä edellyttää sim-korttia sekä sopimusta tietyllä nopeudella operaattorin kanssa.
Liikkuvan langattoman verkon voi perustaa matkalle tai vaikkapa kesämökille käyttämällä mobiilireititintä tai älypuhelinta, jolloin langattoman laajakaistayhteyden avulla voidaan pitää yhteyttä muualle maailmaan.
Lähiverkko
Lähiverkko (LAN) tai kotiverkko viittaa kodin tai toimiston sisäiseen verkkoon, johon erilaiset laitteet kytketään joko langattomasti tai käyttäen verkkokaapeleita.
Mesh-laitteet
Mesh-järjestelmät muodostavat laajan verkkokokonaisuuden kotona, reitittäen automaattisesti laitteet kohti parasta mahdollista signaalia tarjoavaa solmupistettä. Toisin kuin perinteiset vahvistimet, mesh-vahvistimet luovat keskinäisen verkon, mikä eliminoi tarpeen yhdistää jokainen vahvistin suoraan modeemiin.
Modeemi eli verkkopäätelaite
Modeemi on laite, joka mahdollistaa tietoliikenteen luomisen. Kullakin tiedonsiirtomenetelmällä on käytössään erityyppiset modeemit. Yleisesti modeemi viittaa laitteeseen, joka yhdistää modeemin, reitittimen ja langattoman tukiaseman toiminnot yhdeksi monitoimilaitteeksi. Markkinoilla on saatavilla erilaisia tällaisia laitteita.
Reititin
Reititin toimii välittäjänä internetin ja eri päätelaitteiden, kuten tietokoneiden tai älypuhelinten, välisessä tietoliikenteessä.
Päätelaite
Päätelaitteet käsittävät kaikki ne laitteet, jotka on mahdollista yhdistää verkkojärjestelmään. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi tietokoneet, televisiot, tabletit ja puhelimet.
RJ11-puhelinjohto
Ennen RJ11-kaapelia käytettiin pääasiassa lankapuhelimissa, mutta se on edelleen käytössä nykyaikaisissa ADSL- ja VDSL2-internetyhteyksissä, johtamaan verkkoyhteys puhelinpistokkeesta modeemiin. Nykypäivän uusissa asunnoissa, joissa on asennettuna VDSL2-yhteys, seinästä löytyy RJ-11-liitin perinteisen vanhanmallisen kolmipiikkisen puhelinpistokkeen sijasta.
RJ-45 -verkkoliitäntä
Kaikissa Ethernet-verkoissa käytetään RJ-45-liitäntää, joka mahdollistaa esimerkiksi tietokoneen yhdistämisen modeemiin.
Taloyhtiöliittymä
Taloyhtiöliittymällä tarkoitetaan yhteistä internetliittymää, joka hankitaan koko asuinyhteisölle. Tällaisen liittymän hankkimisesta tehdään päätös yleensä taloyhtiön kokouksessa. Tämä liittymä varmistaa asukkaille ennalta määritellyn nopeuden internetyhteydessä kiinteään hintaan ja asukkailla on mahdollisuus lisätä omien yhteyksiensä nopeutta maksamalla lisäkustannuksia.
Tiedonsiirtonopeus
Tiedonsiirtonopeus kertoo datan siirtonopeuden tiettyä verkkoyhteyttä käyttäen ja se ilmaistaan yleisesti megabitteinä sekunnissa (Mbit/s tai Mbps). Tämä nopeus viittaa siihen, kuinka monta miljoonaa bittiä dataa voidaan siirtää joka sekunti. Esimerkiksi 100 Mbps nopeus mahdollistaa sadan miljoonan bitin siirron sekunnissa.
On tärkeää huomata, että megabitti (Mb) ja megatavu (MB), jota käytetään kuvaamaan tietokoneen tallennustilaa, eivät ole sama asia: yksi tavu sisältää kahdeksan bittiä. Näin ollen, 100 Mbps nopeus tarkoittaa teoriassa, että dataa siirtyy noin 12,5 megatavua joka sekunti (MB/s).
Kun yhteyden nopeus on hitaampi, se voidaan ilmaista kilobitteina sekunnissa (kbit/s), missä yksi kilobitti vastaa tuhatta bittiä. Esimerkiksi 1000 kbps (kilobittiä sekunnissa) nopeus on yhtä kuin 1 Mbps. Toisaalta gigabitti sekunnissa (Gbps) ilmaisee vielä suurempia nopeuksia, missä 1 Gbps vastaa 1000 Mbps nopeutta.
Valokuituyhteys
Tiedonsiirto operaattorin keskusverkossa tapahtuu valokuidun kautta. Tietyillä alueilla, valokuituyhteys on vedetty aina kotitalouksiin saakka. Valokuitu on tyyppiä optinen kaapeli, joka mahdollistaa tiedon siirtämisen valon avulla, tarjoten teoriassa äärettömän suuren tiedonsiirtokapasiteetin.
Tietoliikenneyhteys
Tietoliikenneyhteys toimii käyttäjän porttina internettiin. Ilman tällaista yhteyttä, internetin käyttö puhelimessa tai tietokoneessa ei ole mahdollista. Yhteyden luomiseksi tarvitaan joko kiinteä yhteys tai langaton laajakaistayhteys.
Varmuuskopiointi
Varmuuskopiointi suojaa tiedot katoamiselta, jos laite, kuten tietokone tai puhelin, vahingoittuu tai joutuu varkauden kohteeksi. Tämän prosessin perusajatuksena on säilöä olennaiset tiedot useammassa sijainnissa.
Tietojen varmuuskopioiminen tietokoneilta tapahtuu helpoiten käyttämällä ulkoista USB-asemaa tai kodin verkkoon kytkettyä NAS-kiintolevyasemaa, mikä mahdollistaa suurten datamäärien nopean siirron kotiverkon kautta verrattuna pilvipalveluihin.
Mobiililaitteiden tiedot on kätevintä varmuuskopioida pilvipalveluun. Android-käyttäjille Google ja eri puhelinvalmistajat tarjoavat omia varmuuskopiointipalvelujaan, kun taas Applen iCloud-palvelu on suunnattu iOS-laitteiden käyttäjille. Dropbox ja Microsoft OneDrive ovat esimerkkejä alustariippumattomista pilvipalveluista, jotka ovat suosittuja käyttäjien keskuudessa. On kuitenkin hyvä huomioida, että jotkin kansainväliset pilvipalvelut voivat sisältää käyttöehtoja, jotka antavat palveluntarjoajalle laajat oikeudet käyttäjän tallentamiin tietoihin.
VDSL
VDSL tarjoaa ADSL:ää nopeamman internet-yhteyden, yhdistäen perinteiset kuparilankaiset puhelinlinjat ja nopeat valokuituyhteydet. Tämä sekoitus mahdollistaa huippunopeudet aina 300 Mbit/s asti.
VDSL-yhteyden päässä tiedonsiirto tapahtuu käyttäen kuparikaapeleita asunnolta lähimmälle kadunvarren jakamolle. Jotta voitaisiin hyödyntää VDSL:n täyttä nopeuspotentiaalia, on tärkeää, että asunto sijaitsee enintään 250 metrin päässä tästä jakamosta, jossa kupariyhteys muuttuu valokuituyhteydeksi. Tämän teknologian kehittynein muoto on VDSL2, joka tukee nopeuksia jopa 100 Mbit/s.
WEP ja WPA: WiFin salaustekniikat
Kun käytät langatonta verkkoa, on tärkeää pitää mielessä sen suojaaminen salauksella. Useimmiten päätelaitteet sisältävät valmiiksi asetetut suojausasetukset. Salaustekniikan valinnassa WPA2 tai WPA3 ovat suositeltavia vaihtoehtoja.
Verkkotunnus eli SSID
SSID, tai verkkotunniste, määrittää langattoman verkon nimen, jonka avulla käyttäjät voivat löytää ja yhdistää siihen laitteillaan. Käyttäjät voivat joko asettaa tämän tunnisteen itse reitittimen tai modeemin asetuksissa tai käyttää laitteen mukana tulevaa oletusnimeä, joka on tyypillisesti merkitty laitteen pohjassa olevaan tarraan yhdessä ennalta määritetyn salasanan kanssa.
Nykyajan laitteistossa on mahdollisuus luoda useita SSID-tunnuksia, jotka toimivat ikään kuin erillisinä verkkoina, vaikka todellisuudessa kaikki liikenne kulkee saman laitteen kautta. Tämä mahdollistaa esimerkiksi erillisen vierasverkon luomisen, joka estää vierailijoiden pääsyn kotiverkon muihin laitteisiin.
Lisäksi eri SSID:t voivat auttaa erottamaan verkkoja toisistaan esimerkiksi nimetessä nopeamman 5 GHz taajuudella toimivan verkon nimellä, kuten Kotiverkko5GHz, korostaen sen teknistä erityispiirrettä.
WiFi, WLAN eli langaton verkko
WiFi, joka tunnetaan myös WLAN-nimellä (Wireless Local Area Network), toimii porttina internetiin erilaisille WiFi-yhteensopiville laitteille ja viihde-elektronikalle. Tämä langaton yhteys mahdollistetaan reitittimen tai tukiaseman kautta, joka välittää laajakaistayhteyden langattomasti. Käyttäjät voivat liittyä tähän verkkoon valitsemalla sen nimen saatavilla olevien langattomien verkkojen listasta ja kirjoittamalla tarvittavan salasanan esimerkiksi puhelimellaan tai tabletillaan.
On tärkeää huomata, että vaikka langaton verkko ja langaton laajakaista toimivat yhdessä, ne ovat eri teknologioita. Langaton laajakaista viittaa mobiiliyhteyksiin, kuten 4G tai 5G, joita voidaan käyttää esimerkiksi mobiilireitittimen kautta, kun taas WiFi viittaa paikalliseen langattomaan verkkoon.
WiFi-tukiasema
Langaton verkko kotona saadaan aikaan WiFi-tukiaseman avulla, joka tyypillisesti on integroitu laajakaistan modeemiin tai reitittimeen. Tämä mahdollistaa langattoman yhteyden eri laitteille kotona.
Mikäli tukiaseman signaali ei kata koko asuntoa, verkon peittoaluetta voi laajentaa käyttämällä verkon laajentimia, toistimia tai mesh-järjestelmää, jotka parantavat ja levittävät langattoman verkon kantavuutta.
